Pelimaailma
Alueita
I • Viherlaakso, Cinaregï Xÿ 'Cinaregï'.XÿII • Gienevuoret
III • Maailmanranka/Rankavuoret
IV • Ethoranlahti
V • Herdunosin kuningaskunta
VI • Staecisin kuningaskunta
VII • Gienen ylänkö
VIII • Maailmanrangan kainalo
IX • Pohjoismeri
X • Mordamirinkärki
Asutusta
A • EthoraB • Ethoran merisatama
C • Cennële Setildé 'Cen-ële.Setilde:'
D • Eruckin kääpiökaupunki
E • Letum, Staecisin pääkaupunki
F • Uusi Herdunos (ent. Kirium)
G • Ethoran siirtokunta
Paikkoja
1 • Viherjoki, Cestari Beleina 'Cestari.Beleina'2 • Sharaxë Oru 'Sharaxë'.Oru
➸ Reittejä 3-9
3 • Viherlaakson tie
4 • Rankavuorten tie
5 • Ethoran tie
6 • Ethoran satamatie
7 • Kiriumin tie
8 • Letumin tie
9 • Ethoranlahden kauppareitti
4 • Rankavuorten tie
5 • Ethoran tie
6 • Ethoran satamatie
7 • Kiriumin tie
8 • Letumin tie
9 • Ethoranlahden kauppareitti
Teknologia ja kehitys
Teknologisesti pelattavat kulttuurit ovat vuosisatoja reaalimaailmaa jäljessä, mutta erot kehittyneimpien kaupunkikeskusten ja takapajuisten maaseutukylien välillä ovat valtavia. Ethora on jossakin näiden välimaastossa, ei korkeakulttuurin kovaa ydintä, muttei myöskään piskuinen syrjäkylä, vaan alueensa keskus ja suurin asutuskeskittymä. Kaupungissa liikkuu kuitenkin kaupankäynnin tuomana paljonkin väkeä molemmista äärilaidoistakin.
Matkustus
Kulkeminen Mordamirissä tapahtuu jalan, laivoilla, kärryillä ja ratsain. Ethora on suhteellisen lähellä merenrantaa, joten väkeä saapuu myös meritse, joskin Viherjoen ollessa liian matala suurille purjealuksille, kaikki joutuvat raahaamaan sekä itsensä että tavaransa (kävellen n. puolen päivämatkan verran eli suunnilleen 15km) kaupunkiin joko jokilaivoilla tai rantatietä pitkin. Joen yläjuoksu on liian vuolas siihen suuntaan purjehtimiseksi muutoin kuin Belennan runsaalla avulla, mutta joskus laaksonväkeä saapuu joen myötä alavirtaan.Asumisessa ja arjessa
Sähkönkäyttöä ei tunneta, ja valaisemiseen käytetään kynttilöitä, soihtuja, lyhtyjä, päreitä ja joskus myös taikuutta. Taloissa voi olla ikkunalaseja, ja hahmoillakin silmälaseja. Juokseva vesi on ylellisyyttä ja rahvas kantaa vedet kaivosta - Ethorassa usein nostaa joesta. Muihin aikalaistensa kaupunkeihin verraten Ethorassa on kuitenkin varsin kehittynyt viemärijärjestelmä, jonka yleisenä tavoitteena on ohjata jätevedet jonnekin muualle kuin suoraan jokeen (Belennan suututtamisen välttämiseksi) enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Myöskin kadut tapaavat olla harvinaisen siistejä, sillä kaupungin viimeisimmät kuninkaat ovat rahoittaneet niiden puhtaanapitoa avokätisesti nostaakseen kaupungin profiilia.
Koulutus
Koulutus ja lukutaitokin ovat enimmäkseen rikkaamman väen ulottuvilla, etenkin kaupunkikeskusten ulkopuolella ainoa saatavilla oleva koulutus tapahtuu yleensä oppimestarin alaisuudessa ammattia opetellen. Ammatit usein myös periytyvät vanhemmilta.Ethorassa lukutaitoa ovat pitkään levittäneet kaikkein eniten etelämmästä saapuneet Auringonherran lähetyssaarnaajat, jotka kiertelevät opettamassa ilomielin sekä nuoria että vanhoja yhteiskuntaluokasta riippumatta lukemaan jumalansa pyhiä tekstejä.
Tieteet
Tieteellinen maailmankuva on lähinnä suurkaupunkeihin keskittyneiden, tieteenjumalaa seuraavien oppineiden haihatuksia, tavallinen väki selittää maailman ilmiöitä jumalten tahdolla. Lääketieteen osaaminen on rajallista eikä levinnyt laajalle, ja apua haetaan ennemmin taikuutta ja yrttejä käyttäviltä parantajilta - ja joskus ties miltä puoskareilta. Todellisia parantajia on kuitenkin harvassa, sillä parantamisen jumalan seuraaminen ei ole helpoin tie.Sivistyneistön parissa yleisesti tunnistettuja ja hyväksyttyjä tieteenaloja ovat mm. matematiikka, filosofia sekä alkemia. Muunlaisia saatetaan pitää jumaltenpilkkana, ja harjoittajia vainota.
Taiteet
Kiertelevät musikantit ja pillipiiparit ovat suosittua viihdettä, Ethorassa odotetaan aina innolla etenkin laaksonpuolelta saapuvia keijutrubaduureja, jotka ovat kuuluisia humoristisista ja lennokkaista runolauluistaan. Aatelisilla on omat palkatut hovimuusikkonsa, ja osa rikkaista toimii myös maalareiden ja kuvanveistäjien mesenaatteina, ja kuvataiteissa keskitytäänkin yleensä joko jumalten ylistämiseen tai rikkaiden muotokuviin. Pohjoisessa Mordamirissä paikallinen jumalkuvasto näkyy muutenkin niin kankaiden kuvioissa kuin puuseppien veistotöissäkin.
Rahat
Yleisimmät käytetyt rahayksiköt ovat pohjoisessa Mordamirissä Moramin keisarikunnan myötä kaikkialle levinneet "vaskinen" eli kupari- tai pronssikolikko, "teräksinen" eli rautakolikko (100 vaskea), "hopeinen" eli hopeakolikko (100 terästä, 10 000 vaskea) ja "aurinkoinen" eli kultakolikko (10 hopeista, 1000 terästä, 100 000 vaskea). Näistä tavallisen kansan käsissä liikkuu korkeintaan hopeakolikoita, eivätkä kaikki ole koskaan edes nähneet kultaisia käytettävän. Pelatessa voi kuvitella arvot suunnilleen:
1 vaski = 0,1€ • 10 vaskea = 1€
1 teräs = 10€ • 10 terästä = 100€
1 hopea = 1000€
1 kulta = 10 000€
1 vaski = 0,1€ • 10 vaskea = 1€
1 teräs = 10€ • 10 terästä = 100€
1 hopea = 1000€
1 kulta = 10 000€
➸ Painaminen ja arvo
Valtakuntien kuninkailla on tapana painaa rahoja omilla kuvillaan ja pienempien rahojen metallipitoisuudet välillä vaihtelevat, mutta niiden arvo perustuu käytäntöön, eli on kaikkialla suunnilleen sama. Jokaisessa oikeassa kolikossa on toisella puolella sen lyöneen kuninkaan rahapajan virallinen sinetti (eli tunnus) ja vuosi, ja rahojen väärentäminen on kaikkialla rikollista.
Keisarikunnan hajoamisen jälkeen rahatilanne on muuttunut epäselvemmäksi valtakuntien muutosten ja kuninkaiden vaihtumisen johdosta, eikä kaikkialla aina hyväksytä uudempia kolikoita, etenkään jos kiistojen vuoksi valtakunnat eivät halua tunnustaa niiden painajaa kuninkaaksi. Myös Ethoran kuninkaat painavat omia rahojaan, mutta perinteisenä kauppapaikkana kaupungin markkinoilla liikkuu runsaasti muualta tulleita rahoja, ja yhä myös jopa vuosisatoja vanhoja, Moraminaikaisia kolikoita.
Keisarikunnan hajoamisen jälkeen rahatilanne on muuttunut epäselvemmäksi valtakuntien muutosten ja kuninkaiden vaihtumisen johdosta, eikä kaikkialla aina hyväksytä uudempia kolikoita, etenkään jos kiistojen vuoksi valtakunnat eivät halua tunnustaa niiden painajaa kuninkaaksi. Myös Ethoran kuninkaat painavat omia rahojaan, mutta perinteisenä kauppapaikkana kaupungin markkinoilla liikkuu runsaasti muualta tulleita rahoja, ja yhä myös jopa vuosisatoja vanhoja, Moraminaikaisia kolikoita.
Mittaaminen
Helppouden nimissä pelimaailman matkoja ja mittoja voi kuvata reaalimaailman yksiköillä (km, kg, jne.) ja kuvitella ne käännöksiksi vastaavista. ➸ Tilavuusmitat
Pienintä virallista tilavuusmittaa käytetään yleensä ostettaessa esim. ruokaa torilta. Ethorassa standardi on "yksi mitallinen", eli n. puoli litraa. Kaupunki valvoo mittoja, eli käytännössä myyjät joutuvat ostamaan mitoista vastaavalta virkamieheltä puisia laatikoita, joihin on poltettu kuninkaan virallinen sinetti todistuksena niiden pitävyydestä. Väärennettyjen mittojen käyttäminen Ethorassa tuomitaan kuninkaalta varastamisena.
Suurempi tilavuusmitta on "yksi tynnyri", eli noin 150 litraa, ja usein myydään myös puolikkaita, neljäsosa- yms. tynnyreitä. Tynnyreinä saa myydä valvomatta omiaan, mutta jos joku kyseenalaistaa mittojen pitävyyden, asia voidaan ratkaista kaatamalla ostettu sisältö viralliseen tynnyrimittaan ja vertaamalla. Jos mitta jää selvästi tyhjilleen, voi Ethorassa tulla tuomituksi varkaana.
Monet myyvät myös epävirallisilla mitoilla, joista yleisimmät ovat oluenmyynnistä tulevat "tuoppi" (n. 0,5-1,2 litraa) ja "kolpakko" eli puoli tuopillista. Tällöin vastuu on kuitenkin ostajalla.
Suurempi tilavuusmitta on "yksi tynnyri", eli noin 150 litraa, ja usein myydään myös puolikkaita, neljäsosa- yms. tynnyreitä. Tynnyreinä saa myydä valvomatta omiaan, mutta jos joku kyseenalaistaa mittojen pitävyyden, asia voidaan ratkaista kaatamalla ostettu sisältö viralliseen tynnyrimittaan ja vertaamalla. Jos mitta jää selvästi tyhjilleen, voi Ethorassa tulla tuomituksi varkaana.
Monet myyvät myös epävirallisilla mitoilla, joista yleisimmät ovat oluenmyynnistä tulevat "tuoppi" (n. 0,5-1,2 litraa) ja "kolpakko" eli puoli tuopillista. Tällöin vastuu on kuitenkin ostajalla.
➸ Painomitat
Painomitoilla myydään yleensä mm. mausteita ja muuta arvokasta. Ethorassa kuninkaan standardin mukainen pienin painomitta on "jyvä", eli noin puoli grammaa, ja yleisesti käytetyin suurempi "naula" eli noin puoli kiloa. Samoin kuin tilavuusmitoissa, viralliset punnukset joutuu ostamaan kaupungin virkamieheltä, ja väärennettyjen käyttäminen on kuninkaalta varastamista. Joskus epäillään kauppiaiden vaakoja, jolloin voi vaatia punnitsemista virallisella vaa'allakin. Tätä varten täytyy kuitenkin vaivata kuninkaan virkamiestä.
➸ Etäisyysmitat
Yleisin tapa ilmaista kuljettavaa matkaa on pohjoisessa Mordamirissä "päivämatka", eli etäisyys, jonka voi suunnilleen kävellä päivässä keveillä kantamuksilla hyvässä säässä, eli noin 30km.
Ethorassa käytettyjä pienempiä mittoja ovat "kyynärä" eli noin puoli metriä, sekä "vaaksa", eli noin 10cm.
Ethorassa käytettyjä pienempiä mittoja ovat "kyynärä" eli noin puoli metriä, sekä "vaaksa", eli noin 10cm.
Aseet
Aseina toimivat erilaiset (yleensä teräksiset) teräaseet, jouset ja jalkajouset. Ruudinkäyttö tunnetaan, mutta asekehitys ei ole edennyt moderneihin tuliaseisiin, vaan kehittyneimmissäkin on vasta piilukot. Joenvarrella aseet ovat lähinnä muualta tulleita kuriositeetteja, ja yleisin tapa käyttää ruutia ovat ilotulitteet. Keijut ovat myös kieltäneet tuliaseiden tuomisen joen yli.
Perheistä
Useimmissa kulttuureissa yksilöiden oletetaan menevän aikuistuttuaan naimisiin. Osa kulttuureista on konservatiivisempia, osa kuitenkin tasa-arvoisia, eikä esimerkiksi puolison sukupuolella ole kaikkialla väliä. Ethora on kuulunut riittävän kauan Moramin keisarikunnan kulttuuripiiriin seuraillakseen melko vanhoillisia patriarkaalisia rakenteita, mutta laaksonväki on päinvastoin hyvin vapaamielistä, mikä on sekin vaikuttanut pitkään alueen ihmisvoittoiseenkin kulttuuriin (esim. naiset voivat omistaa ja periä vapaasti, vaikka miespuolisia perillisiä yleensä suositaan yms.).
Aviottomia lapsia katsotaan Ethorassakin melko pahalla, mutta erityisesti keijut eivät välitä suuremmin edes verisukulaisuudesta, jos kaikki osapuolet ovat kuitenkin yksimielisiä sen suhteen, kenen lapsi joku on.
Yhteiskuntaluokat
Suurin osa Mordamirin yhteiskunnista on jaottunut rahvaaseen ja aatelistoon, ja Ethorankin läheisimpiä valtakuntia hallitsevat tällä hetkellä kuninkaat. Tyypillisiä yhteiskuntaluokkia ovat myös pappisväet, sotilasluokka, sekä kauppiaat ja käsityöläisten killat.Ethorassa aatelisto muodostuu kaupungin lähialueiden vanhoista rikkaista suvuista joilla on kartanoita peltojensa keskellä, sekä Moramin keisarikunnan aikaan saapuneista tulokkaista, joista useimmilla on loisteliaita asuntoja kaupungin muurien sisäpuolella.
Orjuutta on jonkin verran, mutta se ei ole tyypillisesti periytyvää (eli orjien lapset eivät ole orjia) ja orjat voivat usein ostaa itsensä vapaiksi. Tavallisimmin orjiksi joudutaan rangaistuksena rikoksesta, jäämällä sotavangiksi, velkaantumalla pahasti tai vain tulemalla kaapatuksi. Ethora on liian syrjässä ollakseen merkittävä reitti orjakaupalle, mutta ihmiskauppiaat yrittävät välillä kaapata ja salakuljettaa etenkin keijuväkeä muualle myytäväksi.
Jumalien palvonta
Mordamirissa on lukuisia jumalia, joilla on kaikilla omia vaatimuksiaan ja tarjottavaakin kuolevaisille palvojilleen. Jumalten alaisuuteen kuuluminen on arkipäiväistä, eivätkä monet tavallisen väen edustajat pohdi sitä sen suuremmin, kunhan osallistuvat tärkeimpiin paikallisiin juhlamenoihin tai saattavat pyytää jumalansa papeilta siunausta johonkin pieneen asiaan. Palvontamenot vaihtelevat riippuen kyseessä olevasta jumalasta, mutta tyypillisesti niihin kuuluu rukouksia ja esim. ruokauhreja, sekä suurempia juhlallisuuksia tiettyihin vuodenaikoihin.
Jumalten vihkiytyneet (papit, papittaret, munkit, nunnat jne.) tunnistaa yleensä näiden käyttämistä kaavuista yms. vastaavista vaatekappaleista, joiden väreistä ja tunnuksista voi päätellä, mikä jumala on kyseessä. Joillakin jumalilla on myös maageja, jotka eroavat papeista käyttämällä jumalten taikuutta itselleen, ilman pappiuteen kuuluvia velvollisuuksia.
➸ Papit, maagit, siunatut
Jotkut harvat jumalat suovat taikuutta kaikille hurskaille palvojilleen, joko vähäisesti tai kokonaan ehdoitta, mutta yleensä taikomiseen vaaditaan jonkinlainen vihkimys tai vähintään jonkinlaista vaihtokauppaa.
➽ Papit ja vastaavat lupautuvat elämään jumalansa määrittelemien, yleensä tiukempien sääntöjen puitteissa (toteuttava esim. päivittäisiä rituaaleja jne.) ja saavat vastineeksi kykyjä käyttää tämän suomaa taikuutta laajastikin, yleensä rukousten avulla tai jopa vapaasti tahtonsa mukaan. Usein pappisvihkimyksen vaatimukset itsessään kuitenkin rajoittavat, miten ja mihin nämä voivat taikuutta käyttää.
➽ Maageiksi sanotaan kuolevaisia, jotka saavat joltakin jumalalta voimakasta magiaa kuten papitkin, mutta sen saavuttamiseksi joutuvat käyttämään loitsuja, jotka vaativat joka kerta esimerkiksi oikeita sanoja, ainesosia jne. vastineena toimiakseen. Yleensä lähinnä erityisesti taikuuteen liittyvät jumaluudet sallivat maagit, useimmat muut eivät. Maagien rajoitukset taikuudenkäytössä ovat yleensä pappeja vähäisempiä, mutta taikuuteen liittyvät riskit paljon suurempia, sillä näiden epäonnistuessa täyttämään loitsujen ehdot tai tehdessä jonkin virheen magia saattaa kääntyä heitä vastaan, ja pahimmillaan vielä sen myöntänyt jumalakin rankaista.
➽ Joidenkin jumalien tapauksessa rajaa pappien ja maagien välille voi olla vaikeaa tai mahdotonta vetää, ja tällöin saatetaan puhua esimerkiksi tietäjistä.
➽ Siunatut ovat kuolevaisia, jotka jostakin syystä ovat yhden (tai vielä harvemmin useamman) jumalan suosiossa. Tähän useimmiten liittyy ehdoitta suotuja, erityisiä kykyjä käyttää taikuutta, mutta toisaalta myös kovia vaatimuksiakin jonkin jumalan taholta. Jotkut syntyvät siunattuina, jolloin näillä ei välttämättä ole kovinkaan paljoa sanavaltaa elämänsä suuntaan. Toisinaan jumalat valitsevat muiden jumalien palvojia siunatuikseen, eli käytännössä varastavat nämä itselleen. Tästä seuraa usein kiistoja jumalten välillä, joiden keskelle siunattu ilman omaa syytään pahimmillaan joutuu.
➽ Papit ja vastaavat lupautuvat elämään jumalansa määrittelemien, yleensä tiukempien sääntöjen puitteissa (toteuttava esim. päivittäisiä rituaaleja jne.) ja saavat vastineeksi kykyjä käyttää tämän suomaa taikuutta laajastikin, yleensä rukousten avulla tai jopa vapaasti tahtonsa mukaan. Usein pappisvihkimyksen vaatimukset itsessään kuitenkin rajoittavat, miten ja mihin nämä voivat taikuutta käyttää.
➽ Maageiksi sanotaan kuolevaisia, jotka saavat joltakin jumalalta voimakasta magiaa kuten papitkin, mutta sen saavuttamiseksi joutuvat käyttämään loitsuja, jotka vaativat joka kerta esimerkiksi oikeita sanoja, ainesosia jne. vastineena toimiakseen. Yleensä lähinnä erityisesti taikuuteen liittyvät jumaluudet sallivat maagit, useimmat muut eivät. Maagien rajoitukset taikuudenkäytössä ovat yleensä pappeja vähäisempiä, mutta taikuuteen liittyvät riskit paljon suurempia, sillä näiden epäonnistuessa täyttämään loitsujen ehdot tai tehdessä jonkin virheen magia saattaa kääntyä heitä vastaan, ja pahimmillaan vielä sen myöntänyt jumalakin rankaista.
➽ Joidenkin jumalien tapauksessa rajaa pappien ja maagien välille voi olla vaikeaa tai mahdotonta vetää, ja tällöin saatetaan puhua esimerkiksi tietäjistä.
➽ Siunatut ovat kuolevaisia, jotka jostakin syystä ovat yhden (tai vielä harvemmin useamman) jumalan suosiossa. Tähän useimmiten liittyy ehdoitta suotuja, erityisiä kykyjä käyttää taikuutta, mutta toisaalta myös kovia vaatimuksiakin jonkin jumalan taholta. Jotkut syntyvät siunattuina, jolloin näillä ei välttämättä ole kovinkaan paljoa sanavaltaa elämänsä suuntaan. Toisinaan jumalat valitsevat muiden jumalien palvojia siunatuikseen, eli käytännössä varastavat nämä itselleen. Tästä seuraa usein kiistoja jumalten välillä, joiden keskelle siunattu ilman omaa syytään pahimmillaan joutuu.
Taikuus
Taikuus saadaan jumalilta, ja sen avulla voidaan toteuttaa monenlaisia yliluonnollisia asioita taikaesineiden valmistuksesta elementtimagiaan ja parantamiseen. Tavallinen väki ei yleensä tiedä taikuudesta sen suuremmin, ja siihen liittyvissä asioissa kääntyvät paikallisen papiston puoleen.Pohjoisessa Mordamirissä tavallisimmat, yleisesti taikuudesta vastaavat jumalat ovat kolme kuunjumalaa, sillä pääjumalan, Auringonherran, lapsina useimmat jumalat sallivat näiden palvomisen ohessaan, ja nämä itse sallivat maagit ja ovat muutenkin näennäisen löyhiä taikuutensa ehdoissa. Ethorassa tavattavat maagit ovat lähes kaikki kuunjumalien alaisia, ja käytetyt loitsut näiden nimissä.
➸ Taikaesineet
Taikaesineet ovat koruja, vaatteita, työkaluja, aseita ymv., jotka on jollakin tapaa lumottu tai siunattu. Niitä voi yleensä käyttää kuka hyvänsä jumalastaan riippumatta, jos tietää, miten niiden taikuus aktivoidaan. Tyypillisiä aktivointikeinoja on koskettaa esinettä ja lausua jokin tietty käskysana, mutta esim. keijut tapaavat asettaa muodonmuutosesineidensä ehdoiksi välillä hyvinkin mielikuvituksellisia tapoja (esim. "pyörähdä kolmesti ympäri, taputa käsiä ja kiljaise"), koska pitävät sitä hauskana. Jos nämä "käyttöehdot" unohtuvat, tarvitaan yleensä esineen tekijää tai jotakuta niihin erittäin hyvin perehtynyttä selvittämään, miten esine toimii, tai mitä sen lumous edes tekee.
➸ Taikuuden havaitseminen
Taikuuden käyttö on tavalliselle väelle näkymätöntä, eli he näkevät vain taikuuden seuraukset, mutteivät aisti milloin sitä käytetään tai kuka sitä käyttää. Myöskään taikaesineitä ei välttämättä voi tunnistaa, ellei niissä ole jotain selkeää merkkiä (esim. kirjoitusta) niiden sisältämästä taikuudesta. Useimmat jumalat antavat papeilleen kyvyn astia taikuutta, ja lähes kaikki maagit käyttävät siihen loitsuja tai taikaesineitä.
➸ Noituus ja musta magia
Noituudeksi kutsutaan harhaoppia, jumalanpilkkaa, pyhäinhäväistystä; yrityksiä ammentaa taikuutta demoneista ja muista henkiolennoista jumalien siunauksen sijaan. Noituuden harrastaminen on lähes kaikkialla laitonta, ja epäiltyjä noitia vainotaan.
Mustaksi magiaksi kutsutaan "pahaa taikuutta", eli esim. kirouksia vahingoittamistarkoituksessa, tai tabuja kuten kuolleistaherättämistä (nekromagia) tai muita sieluihin kajoavia loitsuja. Osa jumalista sallii mustan magian (esim. Mustakuun ja mustan taikuuden jumala Nér), mutta toisinaan mustamaagit menevät liian pitkälle ja lähenevät teoillaan noituutta, tai vain rikkovat yhteisönsä lakeja. Mustan magian harjoittajia syytetään usein noidiksi ja saatetaan vainota.
Mustaksi magiaksi kutsutaan "pahaa taikuutta", eli esim. kirouksia vahingoittamistarkoituksessa, tai tabuja kuten kuolleistaherättämistä (nekromagia) tai muita sieluihin kajoavia loitsuja. Osa jumalista sallii mustan magian (esim. Mustakuun ja mustan taikuuden jumala Nér), mutta toisinaan mustamaagit menevät liian pitkälle ja lähenevät teoillaan noituutta, tai vain rikkovat yhteisönsä lakeja. Mustan magian harjoittajia syytetään usein noidiksi ja saatetaan vainota.
Ajanlasku ja taivaankappaleet
Pelimaailman taivaalla köllöttelee päivisin yksi aurinko, öisin lukemattomia tähtiä ja kolme eriväristä kuuta, sekä mystinen neljäs, jonka kykenevät näkemään vain kuunjumalten palvojat.➸ Kuut
Hopeansävyinen Suurikuu noudattelee n. reaalimaailmaan verrattavaa kiertoa, ja sitä käytetään kuukausien mittana. Punakuu (tai Verikuu) on himmeämpi, aavistuksen pienempi ja väriltään vaihdellen oranssista tummaan verenpunaiseen. Sen kierto kestää n. kaksi kertaa kauemmin kuin Suurikuun. Mustakuu on kuista pienin ja himmein, ja siihen liitetään usein uskomuksia epäonnesta. Se nähdään täytenä vain pari kertaa vuodessa.
➸ Kuukaudet, viikonpäivät ja tunnit
Aikaa mitataan yleensä vuosina, vuodenaikoina, kuukausina ja päivinä. Kaupungistuneissa yhteiskunnissa päiviä jaotellaan joskus viikoiksi sekä (lähinnä vesi- ja aurinkokelloilla) myös tunneiksi (yleensä 12 tuntia: 6 aamutuntia ja 6 iltatuntia). Pohjois-Mordamirissa käytetyn ajanlaskutavan mukaan vuosi kestää 365 päivää, ja sen katsotaan vaihtuvan talvipäivänseisauksesta (joka on siis helppouden nimissä 1.1.). Vuodessa on 12 kuukautta, ja viikot kestävät 7 päivää.